Kolme kuukautta muuttui pitkän odotuksen jälkeen ensin kolmeksi viikoksi, ja sitten kolmeksi päiväksi, kolmeksi tunniksi. Hassua, kuinka jälkeenpäin ajateltuna aika on mennyt todella nopeasti. Mutta kun tuo kolme kuukautta alkoi, tuntui odottelu mahdottomalta.
Kolmen tunnin malttamaton odottelu, jonka jälkeen yhtäkkiä eteisessä seisookin kahden sijaan kolme ihmistä, joista yksi ojentaa rapisevaa kantokoppaa toiselle, joka jännittyneenä ottaa sen vastaan ja kantaa olohuoneeseen. Muutama sana vaihdetaan ja esitellään sille kolmannelle ihmiselle rapisevan kantokopan uusi koti. Pian kolmas ihminen jatkaakin jo matkaa ja olohuoneeseen jää vain kaksi ihmistä. Kolmisin kantokopan kanssa. Joka edelleen rapisee, mutta kovin varovasti. Rapina vaihtuu pienen pieneen maukunaan, ja avaan pikkuiselle kopan luukun. Viime kerrasta on kulunut kuukausi, mutta "vauvaturkki" on edelleen yhtä hauskan sähköisen näköinen. Ilme hieman säikähtäneen oloinen. Missä nyt ollaan? Onneksi uteliaisuus ottaa vallan ja pikkuinen lähtee valloittamaan uutta kotiaan.
Pentu tuli kotiin. <3
 |
| Paras piilopaikka tähän mennessä! |
 |
| Tutustumista... |
Vielä pelätään kaikenlaista, esim mikron ääntä, vessan vetämistä ja ulko-oven avauksia. Niiltä suojaudutaan pikapikaa sängyn alle. Välillä on pakko ulvoa sen jälkeen, pitkäänkin, kunnes sitten kiivetään sängylle mamin viereen makoilemaan. Meidät on poikakaverin kanssa testattu molemmat aika kivoiksi jo näköjään, onneksi. Ruoka on jo maistunut ensimmäisten parin tunnin aikana, ja ekat nokkaunetkin on otettu. Hyvin tämä tästä lähti liikkeelle.
Nuutti, tänään 14 viikkoa. Tervetuloa kotiin! <3
ps. en tiedä miksi ihmeessä tekstin tausta on tällänen ruma valkonen laatikko yhtäkkiä,mutta en saa sitä poiskaan joten olkoon. :D
ps. en tiedä miksi ihmeessä tekstin tausta on tällänen ruma valkonen laatikko yhtäkkiä,mutta en saa sitä poiskaan joten olkoon. :D
Suloinen Nuutti <3 Onnea uudesta perheenjäsenestä! Törmäsin äsken teidän blogiin ja jään seurailemaan Nuutin kuulumisia :)
VastaaPoistaKiitos! Alan kanssa teidän touhuja seurailla!:)
PoistaKuinka söpö pienoinen nappisilmä-Nuutti! Pientä ääniherkkyyttä oli meilläkin alussa ja kissat eivä uskaltaneet mennä ensin toiseen huoneeseen, mutta kyllä ne siitä tottuivat nopeasti.
VastaaPoistaNuutti kiittää kehuista! Kiva kuulla vastaavia kokemuksia muiltakin, mulla niin tapana hermoilla kaikkien puolesta ja nyt kun on oma pikkunen tuossa niin hermoiluprosentti on 200 :D
PoistaOi, ihanaa, nyt se vihdoin tapahtui! :))) Nuutti on ihan mahdottoman suloinen, enkä malta odottaa, miten tutustuminen omaan kotiin jatkuu. Ei ihme, että näin alussa vähän säpsyttää kaikki uusi. Sellaista se oli meilläkin.
VastaaPoistaLaatikko tulee ehkä siitä, että olet saattanut kirjoittaa eri fontilla/koneella tms.? Mulla alkoi jossain vaiheessa käydä noin, mutta kun valitsin Bloggerista kaiken tekstin ja sitten klikkasin sitä "Poista muotoilu", niin pääsin laatikosta eroon. Ihanaa uudenvuodenaattoa teille! Sun vuosi alkaakin mitä ihanimmin! <3
Niimpä! :)) se on kyllä oikea hurmuri! Itsekin odottelen innolla millainen persoona sillä piileskelee tuon alun jännityksen alla. Sylivauva se ainakin on, se on huomattu. <3
PoistaAi, pitää kokeilla räplätä asetuksia josko sieltä löytyisi syy.
Oikeen ihanaa vuodenvaihdetta teillekin!:) täällä odotetaan innolla ihan uutta ja erilaista tulevaa vuotta pienen perheenlisäyksen kanssa :')
Ihana Nuutti ♥ En malta odottaa että kuullaan teidän juttuja lisää!!
VastaaPoistaOnnea ihanasta komistuksesta!
VastaaPoistaVaalea laatikko ei välttämättä ole kaunein, mutta itse asiassa tämän postauksen teksti oli helppolukuisin. Ainakin näin "aikuisnäöllä" :)