Murkkuikäisen kapinavaihe

 Nuutilla on tullut tässä kuussa 9kk täyteen. Sen lisäksi on alkanut ilmaantua enemmän puremista kuin aiemmin. Tämä pikku riiviö on ilmeisesti tympääntynyt tylsään yksineloon kahden kaksijalkaisen kanssa ja osoittaa tympääntymistään raivostuttavalla järsimisellä, joka yltyy toisinaan jopa aggressiiviseksi. Pahimmillaan se on aamuisin ja iltaisin makuuhuoneessa. Tästä syystä Nuutilla on porttikielto noihin aikoihin makkariin, kun se ei siellä malta käyttäytyä vaan häntä uhkaavasti heiluen hyökkii täydellä voimalla kiinni. Auts.

Me ei leikitetä Nuuttia käsillä, ja muutenkin on koitettu kitkeä aina alkava pureminen heti alkuunsa. Mutta nyt ei tunnu mikään auttavan. Osa sanoo, että kyseessä on murkkuikäisen testausvaihe, joka laantuu aikanaan. Osa taas on sitä mieltä, että kaverin tuominen kuvioihin voisi auttaa, sillä Nuutti pääsisi purkamaan painihalunsa kaveriin (tosin ei vielä hetkeen luovutuksen jälkeen, pentu kun on vielä niin pieni silloin). Ja sitten yksi teoria on se, että sillä vaan on tylsää. Mihin taas auttaisi tuo kaverin tulo, sillä me kyllä leikitetään Nuuttia kaikin keinoin ja käydään yhdessä ulkona (tänäänkin pitkä pätkä metsästettiin öttiäsiä ruohikolla). Noh, saa nähdä. Toivottavasti tämä kuitenkin rauhoittuu, sillä käytös on todella ikävää ja tuolla raivolla hyökkiminen tekee kipeää. Muutoin Nuutti käyttäytyy kuin pieni enkeli.

Tän laatikon piti mennä varastoon, mutta se on nyt tuossa
koska Nuutti haluaa nukkua sen päällä...

 Sitten toinen asia. Ostettiin uusi harja Nuutille. Vihdoinkin raaskin laittaa rahaa semmoiseen kunnolliseen tiheäpiikkiseen irtokarvan poistamiseen tarkoitettuun harjaan. Sinne meni 20e. Mutta totesimme hymyssä suin poikaystäväni kanssa sitä kokeillessamme, että ollaan käytetty ihan vääriä työkaluja tähän saakka! Nytkin ulkoillessamme harjasimme Nuuttia vuoron perään, ja voi että tuota karvaa vain lähtee... Ulkona harjaaminen osoittautui hyväksi ideaksi kahdesta syystä: 1. Asunto ei ole täynnä karvoja, ja 2. Nuutti pysyi paremmin paikallaan, sillä valjaiden kanssa se on edelleen suhteellisen rauhallinen. Sisällä harjatessa se alkaa jossain kohtaa aina purra harjaa ja kiemurtelee kauemmas kun tylsistyy (todella nopeasti).

Pannukakkukissa vaanii.

Juhannusta vietettiin aika leppoisasti ja pikaisesti käymällä töiden jälkeen mökillä. Nuutti pääsi mukaan. Ajomatkaa oli suuntaansa 30-40min, mikä meitä ensin jännitti. Varauduttiin kääntymään takaisin jos siltä näyttää, kun Nuutti on tähän saakka maukunut pelokkaasti joka reissulla poikaystäväni vanhemmille, jotka asuvat 10min ajomatkan päässä. Yllätykseksemme Nuutti oli todella rentona ja uteliaana autossa koko matkan, välillä maukaisi hämillään muutaman kerran, mutta tulomatkalla meinasi jopa nukahtaa! Ja mökilläolo meni loistavasti. Nuutti nautti selkeästi uudesta paikasta ja hajuista, vaikkakin järvestä se pysyi kaukana. Uudet ihmiset oli selvästi kiinnostavia ja Nuutti heidän mielestään aivan ihana. Niin ja tämä urhea saalistaja sai melkein sammakon kiinni!

Pakollinen mansikkakuva kun niihin törmäsin!

Vauva taloon!

...Siinä se oleellisin tulikin. Vauva. Kyseessä on kyllä nyt ihan kissavauva, eikä ihmisversio. Niin. Me taivuttiin Nuutin tahtoon (seli seli, iski vaan pentukuume), ja meille tulee toinen purinahyrinäpallo. Pentu on maatiainen, kustannussyistä lähinnä, mutta myös koska tutullamme sattuu olemaan pentuja tulossa, ja kyseisestä perheestä on saatu kaksi kissaa vanhemmillenikin. Niiden luonteeseen ja käytökseen ollaan ihan ihastuttu, joten luottavaisin mielin otetaan tuolta meillekin.

Meillä on aina ollut lapsuudenkodissani maatiaisia, kunnes sitten tuli saksanpaimenkoira, jonka jälkeen ei moneen vuoteen ollut yhtään lemmikkiä. Sitten tuli Mikki ja Minni, aivan ihanat hurmurit. Sitten minun oli aika muuttaa pois kotoa, ja koti tuntui tyhjältä ilman kissaa. Nyt Nuutin kanssa kun ollaan elelty, myös poikaystäväni oli sitä mieltä, että kyllä tänne voisi toisen kissan ottaa, Nuutin seuraksi. Mietittiin, onko 49 neliötä liian vähän, mutta Nuutin kasvattajakin rohkaisi että ei se ole mikään este, niin meille on nyt sitten pentu varattuna.

Pennut syntyvät arviolta heinäkuun lopulla, eli luovutukseen on vielä aikaa. Lisäksi tässä on pieni mutka matkassa, nimittäin nuo FIV ja FeLV - testit. Mikäli pentu sitten luovutuksen yhteydessä huomataan sairastuneen jompaan kumpaan, ei sitä meille tuoda. :( Emoa ei ole tässä tilanteessa järkevää lähteä testaamaan, siksi odottelemme pennun luovutusikää ja katsotaan sitten. Pitäkäähän peukkuja ja tassuja että kaikki sujuu hyvin!

Nuutti päätti mennä piiloon uutiset kuultuaan...

...sillä nimittäin on muistissa kuinka Ruffen kanssa tapaaminen sujui.

Mutta kun selitin, että kyseessä on ihan pieni pentu, se rauhottui. On etulyöntiasema. 

Tässä kuva Mikistä, kun se oli luovutusikäinen. Nykyään se on jo hyvissä kollin mitoissa.

Tässä videota Minnistä. Se on edelleen tosi pienikokoinen, vähän kuin emonsakin, mutta niin lempeä ja aivan ihana pikku maatiainen! :) Toivotaan, että Nuutti tottuu uuteen perheenjäseneen. Ollaan kyllä varauduttu murinaan ja vihoitteluun, katsotaan sitten kauanko semmoista kestää.

Siitepölyä ja hellettä

Ohops, sinne taas meni muutama viikko edellisestä postauksesta! Alan näköjään lipsua tahdista. Eipä meillä sen kummempia uusia juttujakaan ole tällä hetkellä, tässä Nuuttia tutustutetaan ensimmäiseen kesäänsä. Nuutti kovasti nauttii lämmöstä kyllä, vaikka toteaa aina hetken päästä että nyt on jo liikaa. Meillä sitten viilennytään tuulettimen ja kosteiden pyyhkeiden avulla. Nuutin onneksi näitä hellepäiviä on muutama aina putkeen, jonka jälkeen saapuu hetkeksi taas viileämpi jakso. 

Siitepöly saa meidän lisäksi myös Nuutin aivastelemaan. Ollaankin tehty yhteistuumin kevätsiivous mm. parvekkeelle, jossa tuota ei toivottua keltaista pölyä oli vaikka kuinka. Nuutti osallistui toimimalla työnjohtajana ja laadun tarkastajana, kun me miespalvelijan kanssa puunattiin koko valtava parveke kesäkuntoon. Nyt siellä on hyvä leikkiä, tähystellä alas ja loikoilla, eikä enää aivastutakaan.

Tässä muutama kuva viimeisimpiä kuulumisia. Hellelaiskuus on iskenyt pahasti, enkä jaksa alkaa lataamaan videoita tähän postaukseen. Koitan olla reippaampi ensi kerralla, niitä on kuitenkin kertynyt jo muutama.

Miespalvelijan vanhemmilla tutkimassa ihanaa pihaa (ja ihmisiä)

Kesäkolli Nuutti

Keikistelijä

Nyt tuli liian kuuma...

Onks pakko nousta jos ei haluu

Miespalvelija tuunasi kauko-ohjattavasta autosta kissalle sopivan! :)

Oli pakko kokeilla...jaksoi se sitä pitää 10s. :D