Mitäs tässä nyt sitten on tapahtunut näiden parin viikon aikana? No. Mamma on sairastellut menojen lisäksi, ja Nuutti on koittanut parhaansa mukaan tsempata vieressä (mm. parkkeerannut peppunsa sohvalla makaavan emon hartian ja kaulan väliin ja hyrissyt niin lujaa että korvaa vasten on tuntunut jopa liian lujalta ääneltä). Sitten aiheutui hieman taas päänvaivaa, kun pentu päätti alkaa nirsoilla. Taas. Mutta nyt kun se oli jo tutumpaa viime kerran jälkeen, olin heti tiukempi asian suhteen. Ruisku oli valmiina jos olisi mennyt pahaksi, mutta onneksi selvittiin raksujen pois otolla aina hetki ennen ruokaa, ja ruuan sekaan aina joka toinen kerta laitettiin pikkaisen herkkuja murustettuna. Lisäksi tarjosin välissä aina sitä ei niin lempparia nautaa herkuilla höystettynä, jonka jälkeen kana maistui taas paremmin. Kokeiltiin myös possun sydäntä raakaruokapuolelta, mutta eihän se kelvannut. Vähän nuolaistiin muttei muuta. Katsotaan josko myöhemmin saisi paremman vastaanoton, kun haju kiinnosti kuitenkin selvästi. Pari päivää tätä kesti minkä jälkeen palattiin taas normaaliin, vaikka edelleen Nuutti harrastaa sitä, että lautaselle on pakko jättää aina pari suupalaa ruokaa. Painoa pojalla on 2,5kg tällä hetkellä (oli 1,33kg luovutettaessa, ja välissä laihtui jonkun verran syömättömyyden vuoksi).
 |
| Nuutti koodaa. Tai no. Avustaa. |
Ollaan myös tutkittu uuden asunnon uutta ympäristöä. Hissi ei enää pelota, ja rappukäytävään on mahtava päästä tutkimaan. Parveke on saanut suuren suosion ja saunapäivien jälkeen jos Nuuttia ei löydy mistään, se onkin sitten kiivennyt lauteille nautiskelemaan oikein rennossa räsyasennossa. Uusi kissanvessa Mustista&Mirristä (hain lopulta sieltä, kun aiemmin postauksissa mainitsemani ongelma Zooplussan kanssa vaan jatkui ja pyysin lopulta rahani takaisin monen uudelleenlähetys yrityksen jälkeen) on hyväksytty hetken ihmettelyn jälkeen. Pieniä peppupesuja on jouduttu suorittaan vatsan löysyyden vuoksi, ja lopulta napsastiin saksilla hankalimmat karvat lyhemmiksi, mikä helpotti vessareissuja suuresti. Ei onneksi siis paljon saksittu pois, ei sitä oikeastaan edes huomaa. Mutta kun aina ei olla paikalla pesemässä niin ei todellakaan ole kiva tulla kotiin ja alkaa siivoamaan sohvanpäällysteitä yms. Onneksi maha on jo parempi, vaikka edelleen välillä joku aiheuttaa satunnaisesti jonkun löysyysreaktion.
Nuuttia on totutettu myös valjaisiin, mikä sujuu aika.. noh. Sanotaan nyt vaikka niin, että joskus on hyviä päiviä ja joskus, suurimmaksi osaksi, Nuutti on oikea dramaattisuuden kuningas. Heittäytyy teatraalisesti kyljelleen, kuten ilmeisesti moni kissa tekee, kun ei todellakaan tykkää. Muuten se jää tukalan näköisenä tapittamaan eteensä eikä liiku mihinkään. Mutta, ehkä pikkuhiljaa... kovasti se olisi ulos lähdössä. Ilman niitä valjaita.
 |
| Minen tykkää näistä valjaista. |
Eli arki sujuu melko tasaiseen tahtiin tällä hetkellä. Toivottavasti samaa positiivista rataa jatketaan. Koitan ehtiä jakaa Nuutin arkea täällä teille tiheämpään tahtiin jatkossa, vaikka nyt kyllä kiireitä vasta kasaantuukin lähitulevaisuudessa. Ja lueskelen kyllä teidänkin päivityksiänne, aina ei ehdi tai jaksa kännykällä ollessa niin kommentoimaan, mutta seurailen!
Tässä teille tämmönen videokollaasi, kun näitä nyt oli kertynyt niin paljon, etten viitsi laittaa kaikkia erikseen. :D
