Tänään oli tämmönen päivä taas. Päästin kisun pihalle, se innoissaan loikki ihanan isolla parvekkeella, tuli välillä tarkastamaan ovelle että mamma kuulee jos tästä nyt huudan sille, ja meni takaisin loikkimaan. Sisälle tullessa alkoi hulluus. Kun siitä rauhoituttiin, mentiin syömään (lue: nielemään) raksuja. Ja sitten ne tulikin takaisin samaa reittiä. Huoh. Mikä sulle Nuutti on tullut kun täytyy hotkia? Toissapäivänä masussa ei pysynyt kauaa Natures Menun märkäruoka, vaan se puklattiin ulos samannäköisenä kuin se lautasella ollessaan näytti. Hurmaavaa. Täytyy alkaa pienentää kerta-annoksia ainakin noissa raksuissa. Annostelu/aktivointipallokin kyllä löytyy, mutta Nuutti ei hetkeen ole jaksanut siitä innostua, joten en tiedä uskallanko päivällä poissaollessani jättää raksujen saantia sen varaan.
Muuten Nuuttinautti on normaali kissanpentu. Okei ehkä joskus vähän vajaamman oloinen, mutta mikäs siinä. Ei vaan, kyllä Nuutti on oikeasti aika teräväpäinen otus kun sille tuulelle sattuu. Harmillisesti viisaus ylttää myös kiusanteon tasolle. Se kyllä tietää selvästi mitä ei saisi tehdä, mutta tekee kuitenkin, silmät kiiluen. Kun sille sanoo "Ei!", sähähtää samalla tai osoittaa sormella, tai taputtaa jos ei meinaa ottaa kuuleviin korviinsa, se hetkeksi lopettaa ja katsoo käskijää. Sitten se toteaa, että bite me, ja jatkaa samaa juttua kolme kertaa pahempana. Riiviö.
Onneksi tämä viisaus ylttää myös empatian rajoihin. Ainakin se näyttää siltä. Kyllä se huomaa kun on stressiä tai ahdistusta. Pikkuinen loikkaa sylkkyyn tai kömpii viereen ja katsoo silmiin niin suloisesti kuin vain voi, ja painaa päänsä halin saajaa vasten. Sitten alkaa terapeuttinen hyrinä ja kiehnäys ja yhteisten päikkäreiden jälkeen olo on jo parempi. Lisäksi se juoksee aina vastaan kotiin tullessani, ja haluaa aina viereen - olin sitten suihkussa tai makkarissa. Vessanpyttyynkin on jo pudottu, kun piti päästä katsomaan mitä mami puuhaa peilin edessä. Jotain juttuja se laittoi naamaansa. Voi sitä rääkäisyä kun kävikin selväksi ettei sinne pyttyyn kannattanut hypätä. Onneksi pelastaja oli ihan vieressä.
![]() |
| Niiiiiin pehmeät tassut! |
Lisäksi täällä harrastetaan läppärin lähentelyä. Ei se kiinnosta lainkaan kun ei ole päällä, mutta heti kun sen käynnistää niin johan on kissa kimpussa. Ilmeisesti sillä ei ole väliä tekeekö joku koneella jotakin, sillä telkkariin yhdistettynä lattialla ollessaan kone on vähintäänkin yhtä viehättävä. Siksi ollaan koitettu aina laittaa kannen ja näppiksen väliin kaukosäädin tai muu vastaava, ja kansi sitä vasten kiinni. Muuten Nuutti käy painamassa pepullaan tai tassuillaan esciä tai meneillään olevan ohjelman pauselle. Kone kelpaa myös näin kansi melkein kiinni. Kunhan se on päällä. Onko muilla havaittu vastaavaa?
![]() |
| Mitä te meuhkaatte? En ymmärrä, te makoilette siä sohvalla ja mä täällä. |
Ja sitten: Sain Hupsu ja tosi höpsö-blogin pitäjältä haasteen valita jokaisesta FiFé-rotukategoriasta yhden lempparin perustelujen kanssa. Nyt kun tässä on jo näin paljon tekstiä, niin kirjoittelen haasteesta vähän myöhemmin tällä viikolla. :)



Aikamoinen villikko tuossa videolla hihi <3
VastaaPoistaPieni riehupelle<3
PoistaTäälläkin torstaina vihdoin koittaa se päivä kun saan oman birmavauvan hakea kotiin! Jännää siis nähdä millainen tyyppi tuo oma karvakasa on ja mitä tuhmuuksia se keksii. Onneksi koulunkin suhteen sattui sattumalta todella hyvä viikko ja ensi viikolla pitää olla poissa kotoa vain ma ja ke.
VastaaPoistaHuippu jännää aikaa, mutta myös ihan maailman ihaninta. Onneksi teilläkin menee hyvin, vaikka tuo hotkiminen vähän harmittava asia onkin. Ja mahdollisuus parvekkeella ulkoiluun on kyllä tosi hieno juttu, toivottavasti itsellänikin olisi seuraavassa asunnossa sitten parveke :)
Odotan mielenkiinnolla pentu-uutisia sulta sitten! Meinaatko pitää blogia? On toi odottelu kyl ihanan jännää aikaa, pakko myöntää! Onnea pennun tulon johdosta :)
PoistaMeilläkin on ihan arkipäivää nuo parvekehepulit, jotain siinä raittiissa ulkoilmassa vissiin on, mikä pistää pienen kissan ihan sekaisin. :)
VastaaPoistaHotkiminen on tosi ärsyttävä tapa, meillä Pena on kova hotkimaan ja välillä joudunkin annostelemaan hälle ruokaa suupala kerrallaan, että joutuu vähän odottelemaan joka välissä, ettei tulis kaikki samaa tietä takas kun meni alas. Raksuja meillä ei syödä ollenkaan, mutta niiden tarjoamiseen suosittelen kyllä justiin jotain aktivointipalloa tai muuta aktivointikuppia, niin joutuu tekemään vähän töitä ruokansa eteen, kyllä Nuutti hengissä pysyy vaikka raksut olis vähän hankalamminkin saatavissa. :)
Haha, niin se varmaan on :D ja okei, kiva kuulla vastaavanlaista kokemusta! Tänään just tarkkailin vähän tota ruokailua enkä vielä laittanut raksuja ollenkaan. Pitää tehdä sille selväksi että raksut saa pallosta ku on nälkä :)
PoistaNo ei ole ainakaan tylsää teillä kotona :D Ihana Nuutti!
VastaaPoistaNojuu välillä saa kyllä niin katsoa mihin astuu kun toinen juoksee päin ja mouruaa :D
PoistaTäällä on kans yks kannettavan päällä makoilija. Ja nimenomaan vaan sillon kun se on päällä. Pentuna Jackson sai aina koko koneen sekaisin kun se hyppi siinä näppäimistöllä. Jackson on myös kiinnostunut älypuhelimista, joten ehkä Nuuttikin laajentaa vielä niihin. :D Ihana pirteä pentu. :)
PoistaVoi ihana :D Joo täällä tämä nytkin koittaa mennä näppiksen päälle makoilemaan, ihme höntti :') Tabletilla jos pelaa jotakin, niin sekin kiinnostaa täällä! Eli puhelin on varmaan sitten seuraava ;D
PoistaVai on Nuutti ehtinyt jo käymään vessanpöntössäkin, vauhdikas vekara teillä! :D Vauhtia riitti myös videolla, ihana pallero <3
VastaaPoistaJoo, yleensä aina pidetään kantta kiinni tämän varalta, mutta nyt en ehtinyt sulkea kun heittelin harjasta hiuksiani sinne (paha tapa ei varmaan sais). Käännyin ja sitten kuului rääkäisy :D Pallero kiittää kehuista :)
PoistaOnpas Nuutti ollut ehtiväinen kun wc-kastekin jo suoritettu :D Pöpölläkin oli viimeksi tänään parvekkeelta tullessa riehukohtaus. Pöpökin osasi/osaa hakea huomiota tekemällä pahojaan ja ainoa toimiva keino oli yksinkertaisesti toiminnan estäminen (teippiä telkkarin päälle ettei siinä kävellä) tai täysi huomioimattomuus (auttoi lopettamaan kaihtimien rämppäämisen makuuhuoneessa).
VastaaPoistaEikös tää oo aika monen kisun ensikaste :D Pää pysyi onneksi tällä sankarilla kuivana kun ehdin nappaamaan kiinni kainaloista.
PoistaHehee, parveke on paras :D Ja aika hyvä tuo teippikeino! Pitää varmaan hankalimpiin paikkoihin kokeilla. Tuo huomiotta jättäminen ei kyllä meillä onnistu, kun se ei esim juuri noita kaihtimia kiskoessa ole se syy tekemiseen. :D Ehkä sitten vanhempana.. :)
Vai on pyttykin jo tutkittu, hih. Sellainen kasterituaali taitaa kuulua jokaiselle kissanpennulle.
VastaaPoistaKyllä meidän rouvakissatkin hepuloi kun ne tulee parvekkeelta, joten kai se raitis ilma sitten saa jonkun hepulointivaihteen päälle.
Haha, niin se taitaa kuulua :D Ja parvekehepulit taitaa joo olla aika tuttua monelle :')
PoistaOnpa Nuutti taas kasvanut! :) Nauroin sen kiilusilmäiselle kiusanteolle! Kyllä ne mokomat tietävät, mitä tekevät! :-D Meilläkin läppäri kiinnostaa loputtomasti - ja miehen kiusaksi myös leffatykki! Silloin tulee vipinää kaksilahkeisen kinttuihin, kun katti menee sen päälle pomppimaan tai näkertämään. Meillä Juju joskus hotkii, jos ruokana on jotain sen lempparia. Niinpä annan ruoan aina vähän kerrallaan - vaikka edes puolet ja puolet pienen tauon kera. Silloin pysyy sisällä, vaikka vähän imuroisi. :) Nuppu ei yleensä hotki koskaan, mutta yhtenä päivänä sillä oli kamala nälkä ja laitoin kuppiin sen suurinta herkkua, possunsydäntä. Silloin kävi niin, että lihariekaleet plumpsahtivat tuota pikaa matolle. Se vasta viehättävää olikin! ;) Kiva, kun vastaat haasteeseen! Me jo ootetaan, millaisia virtuaaliystäviä Nuutti saa! ;)
VastaaPoistaKovasti koitetaan sitä kasvattaa räsyn mittoihin ;) Ja sanos muuta! Kiusallaan monet jutut aivan varmasti :D Voi ei, leffatykki voisi olla kiva jättää rauhaan :D Voi Jujua! Tarvii joo ottaa mallia ja jakaa annosta vähän osiin. Toisinaan se malttaa syödä rauhassa, ainakin märkäruuan silloin kun se on tarpeeksi isoissa könteissä ja sen pitää sitten saada sopivia suupaloja. Mutta noita raksuja ei malteta sitten millään pureskella. Possunsydän onkin varmasti miellyttävä siellä matolla! ;D Ja kiva kun haastoit :)
PoistaMä oon ihan tosissani miettiny, onko toi "kissabulimia" eli ruoan ahmiminen pureskelematta ja kaiken pois oksentaminen joku ragdollinen rotukohtainen ominaisuus/ongelma, koska niin meiän Pätkis kuin muutama muukin raggis tekee tota samaa. Hitsin ärsyttävä piirre, koska se oksentelu ei välttämättä poistu, vaikka antais ruokaa vain pienen määrän kerrallaan. Se pienikin pureskelematta nielty ruoka riittää oksentamisrefleksiin. Että voi aargh! :p
VastaaPoistaPS. En saa jostain syystä millään tallennettua sun blogin linkkiä mun oman blogini sivupalkin seurattaviin blogeihin, mitä kautta huomaan tuoreet päivitykset. Koitan silti muistaa seurailla Nuutin kuulumisia ja yritän myös, josko saisin lisättyä sun blogis sinne joskus myöhemmin. :)
No juu, on ärsyttävää! Varsinkin kun sitten pitää miettiä että noh, en nyt ole kotona siivoamassa jos se sinne päättääkin jättää yllärit lattialle. Sitten kun Nuutti esim koittaa nuoleskella sitä teostaan sitten sen jälkeen, niin täytyy äkkiä mennä siivoomaan. Onneksi sentään se jää yleensä siihen yhteen kertaan, eikä toistu enää hetken päästä toiseen paikkaan. Mutta ei silti kivaa. Ja tosiaan joo ei vaadi paljoa määrällisesti että se nousee takasin mistä tulikin :D Kummia otuksia!
PoistaJa joo mulla on ollu sama ongelma muutaman blogin kanssa! En tiä mistä johtuu, joskus sen saa tuosta blogin etusivulla sivupalkis olevasta boksista (joku "lisää blogi" tms) lisättyä, joskus pitää sieltä hallintapaneelin kautta mennä liittämään.