Opettelemista kissanomistajan tavoille

Tässä muutama asia, josta olen iloinen. Nuutti oli jumissa 2,5kg kohdalla muutaman viikon, ja mietin meinaako se sieltä kasvattaa itseään ollenkaan enää. Tässä pari päivää sitten punnittiin poika uudelleen, ja vaaka näytti tasan 3kg, eli päätti se kuitenkin kiloja lisätä. Ikää poitsulla on kohta 5kk.

Sitten toinen juttu, liittyen vatsan toimintaan ja hotkimiseen. Hotkimis-puklailun vuoksi jätettiin raksujen antaminen tosi vähälle, ja sillon kun Nuutti niitä sai, annoin vain pikkasen kerrallaan. Puklailu sen osalta jäi pois, mutta sitten eräänä aamuna, kun taisi olla normaalia kovempi nälkä (osittain oma syyni), Nuutti hotki oikeen vauhdilla Animonda Rafinen pussiruokaa. Siinä lihanpalaset ovat noin raksujen kokoisina paloina, joten imurointi sujui vaivatta. Ja pihallehan se tuli. Saman näköisenä taas kuin ennen syömistä. Noh, uusi aamupala sitten vaan tarjolle hetken odottelun jälkeen. Se sujuikin paremmin, kun annoin Natures menun kanaruokaa, joka on pussissa isona könttinä. Se puoliksi ja puolikas neljään osaan, niin tuon ahmatin on pakko pureskella ennen nielemistä. Ja tämä tepsi. Eli turvallisia ruokia tällä hetkellä tuon Natures menun lisäksi on ihan tavallinen, kaupasta ostettu kananpojan jauheliha (kun paistaessa menee sopiviksi könteiksi), ja Animonda Vom Feinsten Kitten - ruoista kana ja nauta. Nekin saa koostumuksensa vuoksi pilkottua sellaisiksi paloiksi, että pureskelematta ei voi niellä.

Puklailu jäi siis vähemmälle, ja noita keinoja kun noudattaa (ja antaa ruoat ajallaan ettei nälkä kasva liian suureksi), uskaltaa ruoan jättää tarjolle vaikka aamulla pitäisikin juosta kiireellä bussiin. Takaisin tullessa lattialta ei löydy yllätyksiä. Tällä tavalla myöskin hiekkalaatikko on vailla niitä ikävämpiä ylläreitä, sillä vatsa on alkanut toimia normaalisti. Halleluja! Isona syynä tähän taitaa olla tuo raksujen pois jäänti, sillä muutos alkoi, kun hotkimisen vuoksi jätettiin ne raksut lähes kokonaan pois. Tilalle annetaan sitä kananpojan jauhelihaa muutama pala välipalana, ja pentu pysyy kylläisenä. Saatan myöhemmin kokeilla jotain muuta raksumerkkiä, mutta katsotaan nyt ensin näin. Joku välipalaherkku Nuutille voisi olla kiva hankkia. Toisaalta tuo kaupan kana on kyllä niin ihanan halpaa verrattuna kissanruokiin. 23333333333333333333333333333333333333333333wwwwwwwwwwwwwwwww (Tässä Nuutin kommentti asiaan. Heräsi päiväunilta ja maukuen kirmasi syliin halimaan. Näppäimistön kautta kuten aina.)

Näiden ilonaiheiden lisäksi Nuutista on kuoriutunut vielä innokkaampi halija kuin ennen. Aina se on viihtynyt sylissä, mutta nyt jotenkin todella mielellään. Aina kun tulen kotiin, se on vastassa ovella maukuen, ja selvästi vaatii syliin. Jos kumarrun vain lattialle, se kiipeää syliin ja kehräys alkaa. Syliin nostettaessa se kehrää myös, mutta alkaa sen lisäksi nuolla poskeani tai kaulaani, ja pieniä hellyydenosoitus puremisia (asettaa hampaat esim. kämmenelleni, muttei käytä voimaa, ja päästää hetken päästä irti) esiintyy silloin tällöin. Tänäänkin kotiin tullessani Nuutti lopetti kovaäänisen maukumisen/juttelun vasta, kun nostin sen syliin (lempiasento sillä yleensä on sama kuin vauvaa kannatellessa). Maukuminen vaihtuu aina tässä tilanteessa kehräämiseen. Siinä sitten syliteltiin monen monta minuuttia, kunnes minun oli aivan pakko riisua kengät jalasta ja hakea välipalaa. :D On se vaan niin ihana, aivan sylivauva.

Ps, Nuutti nouti "kepin" (=kuolleen sisäpalmun varren) parvekkeen kukkaruukusta. Sillä se leikkii aina saunassa, pois en raaski sitä ottaa kun näyttää niin olevan tärkeä.

isin kainalossa on kiva olla <3